Meilahden tornisairaalan peruskorjaus 2011-2014 on energiatehokkuutta edistävän peruskorjaamisen pilottihanke

Rakennuttaja: HUS-Kiinteistöt Oy
Laajuus: 35 620 brm², kerrosala 33 629 kem², tilavuus 115 231 m³ ja tilaohjelman mukaisia hyötyneliöitä 14 684 hym².
Urakkamalli: Projektinjohtourakka (rakennustekniset työt)

HUS:n valtuusto hyväksyi 17.12.2008 vuonna 1965 valmistuneen Meilahden sairaalan 15-kerroksisen vuodeosasto-osan peruskorjaushankkeen. Potilastornin peruskorjauksesta on tehty suunnitelmia ja selvityksiä 1990-luvulta alkaen tilojen huonokuntoisuuden vuoksi. Koko sairaalan tilankäytöstä ja peruskorjaamisesta valmistui vuonna 2001 yleissuunnitelma. Sen mukaisesti on uuden leikkausosastosiiven valmistumisen jälkeen peruskorjattu sairaalan toimenpidesiipi kokonaan vuosina 2002-2007. Toimenpidesiivessä on osa leikkaus- ja anestesiaosastosta ja päivystyspoliklinikka, ajanvarauspoliklinikat, sydäntutkimusosasto, tehostetun hoidon osasto ja endoskopiayksikkö. Peruskorjaamatta ovat edelleen potilastorni ja laboratoriosiipi. Vuonna 2010 valmistuneen Kolmiosairaalan rakentamisen perusteluina olivat Hyksin toimintojen keskittäminen Meilahden alueelle ja potilastornin peruskorjauksen mahdollistaminen. Kolmiosairaala ja keväällä 2011 valmistunut Meilahden sairaalan väliaikainen vuodeosastorakennus ovat mahdollistaneet tornin tyhjentämisen ja siten nyt esitettävän peruskorjaamisen.

Mallivuodeosastot tilasuunnittelun perustana

Potilastornin tilasuunnittelua varten on Meilahti-projektissa tehty suunnitelma mallivuodeosastosta, joka on ohjannut vuodeosastosuunnittelua. Vuodeosastot rakennetaan huone- ja muulta rakenteeltaan samanlaisiksi niin, että ne soveltuvat eri erikoisalojen käyttöön. Perusratkaisussa molemmat potilassiivet muodostavat yhden hallinnollisen osastokokonaisuuden. Osastokerroksessa tulee olemaan 30 sairaansijaa, lukuun ottamatta kardiologian ja neurologian osastokerroksia, jossa on 15 sairaansijaa ja 10 valvontapaikkaa. Sairaansijoja on siten yhteensä 320. Rakennettavat 1-, 2- ja 3-hengen potilashuoneet ja potilashuoneiden yhteydessä olevat wc- ja suihkutilat sekä ajanmukainen määräykset täyttävä talotekniikka vähentävät potilassiivessä olevia neliöitä, josta syystä sairaansijamäärä pienenee aiemmasta noin 500 sairaansijasta. Tavoitteena on rakentaa vaativan erikoissairaanhoidon vuodeosastotilat, jotka ovat hygieeniset, turvalliset, teknologialtaan nykyaikaiset ja tukevat potilaan yksityisyyttä sekä potilaan osallistumista hoitoonsa. Samalla edistetään hoitoprosessien kehittämistä ja voidaan varautua eristyshuonejärjestelyillä infektioepidemiatilanteisiin.

Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa – energiatehokkuutta edistävän peruskorjaamisen pilottihanke

HUS:n energiankäytön tehostamissuunnitelmassa, jonka hallitus hyväksyi joulukuussa 2008, potilastornin hanke nimettiin energiatehokkuutta edistävän peruskorjaamisen pilottikohteeksi.
Energiatehokkuutta parannetaan uudella kaksoisjulkisivurakenteella, seinien lämmöneristyksen uusimisella, hyvälaatuisilla ikkunoilla ja rakenteiden tiivistämisellä. Katolle asennettavin aurinkolämpökeräimin tuotettavaa lämpöenergiaa tullaan hyödyntämään sairaalan märkätilojen lattialämmityksessä. Lämmön talteenotossa käytetään tehokasta rakennustasoista poistoilmalämpöpumppu -ratkaisua. Hankkeessa selvitetään myös kallioon varastoituneen lämmön ja kylmän hyödyntämistä rakennuksen lämmityksessä ja viilennyksessä. Maaputkisto toteutettaisiin rakentamalla Meilahden sairaala-alueella rakenteilla oleviin pysäköintilaitos-huoltopiha -tiloihin 80 lämpökaivoa. Valaistukseen käytettävä led-valotekniikka kehittyy nopeasti. Tornin peruskorjauksessa led-valoja on suunniteltu käytettäväksi mm. WC-tiloissa. Valaistuksen suunnittelussa on haettu muutoinkin energiatehokkaita ratkaisuja myös mm. valaistuksen ohjauksen läsnäolotunnistimien sekä aikaohjauksien avulla sekä uusien energiatehokkaiden lamppujen ja liitäntälaitteiden valinnalla. Lisäksi laitevalinnoissa korostetaan energiatehokkuutta. On arvioitu, että lämmitysenergian ominaiskulutus laskee peruskorjauksen jälkeen noin 25 % ja sähköenergian ominaiskulutus laskee noin 5 %.

Hankkeen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa hyödynnetään tietomallinnusta

Hankkeen tietomalli luotiin rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Se sisältää digitaalisesti rakennuksen muodon kolmiulotteisesti määriteltynä sekä tietokantaa koko rakennuksen, tilojen ja rakennusosien ominaisuuksista. Meilahti -hankkeessa tietomallinnuksen hyödyntämisen painopiste on nykyaikaisten talotekniikkajärjestelmien sovittaminen olemassa olevaan rakennusrunkoon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa sekä olosuhdesimulaatioiden hyödyntäminen LVI-suunnittelussa.

Projektinjohtourakka -mallista hyviä kokemuksia

Peruskorjauksen pääurakka toteutetaan projektinjohtourakkana, mistä saatiin hyviä kokemuksia Kolmiosairaalan ja Aulan rakentamisessa. HUS-Kiinteistöt Oy on kilpailuttanut hankkeen rakennustekniset työt projektinjohtomallilla ja muut urakat kokonaishintaurakoina, jotka alistetaan pääurakoitsijalle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 96 milj.euroa (kustannuksiin sisältyy keväällä 2011 valmistunut väliaikainen 6,4 milj.euron vuodeosastorakennus). HUS:n valtuusto hyväksyi 17.12.2008 hankkeen enimmäiskustannuksiksi 103 milj. euroa.

Kaupunkikuvallinen perushahmo säilyy

Potilastornin julkisivuratkaisujen suunnittelussa on huomioitu asemakaavassa potilastornille asetettu suojelumääräys. Nyt suunniteltu rakenne palauttaa rakennukselle sen alkuperäisen värityksen ja säilyttää potilastornin kaupunkikuvallisen perushahmon.